Erik Rosendahl haastattelee…

Suomen Shakkiliiton virallisilla nettisivuilla on kesän 2020 aikana julkaistu maamme shakkimaailmassa vaikuttaneiden persoonien haastatteluja. Mukaan pääsin myös minä itselleni täysin yllättäen. Ehkä asiaan vaikutti meneillään oleva MM-otteluni. Erik Rosendahl haastatteli ja laati oheisen juttupoikasen…

Kirjeshakin maailmanmestaruudesta on pelattu 1950-luvulta alkaen, ja toisinaan finaaleissa on nähty myös suomalaisia.

Jälleen kerran meikäläisillä shakin ystävillä riittää jännitettävää, sillä parhaillaan käynnissä olevassa 31. MM-turnauksessa pelaa myös Auno Siikaluoma.

– Finaali on alkanut odotetusti. Tasapelejä on lajillemme tyypillisesti paljon, ja voitot ovat tiukassa. Toisaalta on hieman turhauttavaa, kun selkeä etu jossakin pelissä valuu hukkaan kuin janoisen erämaavaeltajan vesi aavikon hiekkaan, kertoo 74-vuotias järvenpääläinen.

Kainuusta kotoisin oleva Siikaluoma on itsekin aloittanut kuudella remissillä. Tässä vaiheessa sillä sijoitutaan puolivälin tietämille 17 osallistujan kisassa.

– Mukana on muun muassa kaksi aiemmin maailmanmestaruuden voittanutta pelaajaa. Heistä toisen, hollantilaisen Ron Langeveldin kanssa päädyin jo pistejakoon. Pahalta kylläkin näytti pitkään, ja pinnallisesti katsoen voisi luulla, että minä mustilla olin vastikään oppinut shakkipelin siirrot ja tykästynyt siirtelemään ratsuani avauksessa. Tosiasiassa etenimme teorian mukaan tai ainakin sen teorian, mikä minulla on käytettävissäni.

Ulkopuolisen silmin kirjeshakin MM-finaali, jota nyt on käyty vuoden päivät ja jossa pelit ovat käynnissä eri vaiheissaan, on varsinainen tour de force. On pidettävä pää kylmänä ja langat käsissään:

– Minulle kirjeshakki on aina sopinut. Sitä kun voi pelata ajasta ja paikasta riippumatta, mikä etenkin nuorempana oli mieleen.

Siikaluoma teki pitkän päivätyön atk-alalla muun muassa Tampereen yliopistollisen keskussairaalan atk-päällikkönä. Nyt eläkkeellä ollessaan hänellä on aikaa panostaa uransa tärkeimpään turnaukseen:

– Enää ei ainakaan tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa siitä, että joskus palavereissa istuessani harhauduin miettimään kirjepelejäni. Tapanani on nimittäin analysoida kriittisiä pelejäni pelkästään omassa päässäni ilman lautaa ja nappuloita saati tietokoneen ruutua, Siikaluoma nauraa.

Shakin Siikaluoma oppi lapsena isältään ja pelaamaan hän äityi idolinsa Bobby Fischerin menestysten myötä. Samoihin aikoihin, 1970-luvun alussa, hän valmistui Oulun yliopistosta pääaineenaan teoreettinen fysiikka. Tenttikirjat yhdistettynä Fischerin My 60 Memorable Games -mestariteoksen ahkeraan tutkimiseen kehittivät ajattelua tehokkaasti analyyttiseen suuntaan.

Jo varhain pelimuodoksi valikoitui kirjeshakki:

– Kävin myös shakkikerhoissa pelaamassa, mutta en lähtenyt lähishakissa mihinkään nousukiitoon. Kirjeshakin puolella edistymiseni oli sen sijaan nopeaa, kun saavutin luokkakorotuksia turnaus kerrallaan.

Samalla Siikaluoma myöntää, että kyseessä on kaksi aivan eri lajia:

– Toisessa saa käyttää lähes mitä apuvälineitä tahansa, toisessa ei. Nykyään jopa tekoäly on tullut mukaan kirjeshakkiin. Voikin aiheellisesti kysyä, mihin tässä enää ihmistä tarvitaan…

Juuri menestyminen sai Siikaluoman jatkamaan rakasta harrastustaan:

– Menestys tuo aina potkua, näin kai ihmiset kaikilla aloilla toimivat. Shakkia ja etenkin kirjeshakkia voi vieläpä pelata vanhanakin, läpi elämänsä.

Tärkeä tekijä elämänmittaisella shakkipolulla on myös kansallinen ja kansainvälinen kirjeshakkiyhteisö:

– Olen ollut vuosikaudet Kirjeshakkiliiton jäsen ja istunut myös sen hallituksessa. Pääasiallisena vastuualueenani ovat olleet liiton nettisivut. Kansainvälisemmin katsottuna unohtumattomia elämyksiä ovat monet kongressimatkat, joilla olen kokenut kuuluvani lajin yhteiseen perheeseen ja aktiiviseen harrastajajoukkoon.

Kansainvälisen kirjeshakkiliiton ICCF:n motto onkin komeasti AMICI SUMUS:

– Se tarkoittaa ”olemme ystäviä”, ja siitä nimenomaan on kysymys. Olemme järjestäytyneet yhteen ilman blokkirajoja ja eturistiriitoja.

Auno Siikaluoman shakkiuran suurin hetkiin kuuluu suurmestarin arvon saaminen vuonna 2012:

– Pokkasin suurmestarille myönnettävän mitalin todistuksineen ICCF:n presidentin Eric Ruchin kädestä Etelä-Afrikan Pretoriassa. Koko matka kaikkine siihen liittyvine turistiosuuksineen muodosti varsin antoisan kokonaisuuden. Kävimme mm. Pöytävuorella ja safariajelulla.

Kirjeshakin omintakeisuus jaksaa viehättää MM-finaalissa urakoivaa veteraania:

– On edelleenkin kiehtovaa odottaa, mitä posti tai nykyään ICCF:n serveri tuo tullessaan vastustajieni seuraavien siirtojen suhteen. Ovatkos he löytäneet juuri sitä konkeloa, jonka olen virittänyt heidän päänsä menoksi.

Auno Siikaluoma on tunnettu paitsi etevänä shakinpelaajana myös suunnistajana ja pyöräilijänä. Jukolan viestiinkin on tullut osallistuttua lukuisat kerrat:

– Shakki kun on henkisen puolen juttuja, niin siihen kun yhdistää liikuntaa, voi kuvitella olevansa jonkinlaisessa tasapainotilassa. No, tiedä häntä, tätä pitäisi kai kysyä vaimokullalta. Ainakin harrastan kirjeshakin vastapainoksi maatiepyöräilyä, jossa kilometrejä tulee vuositasolla jopa 5000–7000.

Jpää 04. elokuuta 2020